Tiistain liikunta puolikuntoisena maksoi tietysti sen että seuraavat kaksi päivää jouduin sitten lepäämään ihan tosissaan. Muistan että aamuyöstä majoitukseen saavuttuani niskani ja hartiani olivat jotenkin lukossa ja ne säteilivät kivuliaasti vielä torstainakin. Vatsakin oli vähän hellä, mutta kuume hellitti jo keskiviikkona ja koetan perjantaina jo hieman pyöräilyä. Jos en pidemmälle niin aikakin toiseen majoitukseen. Tässä paikassa näkyy vain saksalaisia kanavia ja kaksi päivää paikallista tositv:tä ja saippuaa ajaa sairaammankin miehen liikkelle. Jenssen und partner, Richterin Barbara Salech, Zwei bei kallwass, .... En tiedä mitä "kleine slumpen" tarkoittaa, mutta jos se tarkoittaa sitä mitä kontekstistä päättelin niin olipa eräällä tytöllä tahditon isä paikallisessa dr. Phil korvikkeessa.

Voi täällä sentään katsoa Ranskan ympäriajoja tai sitä mitä siitä on jäljellä. Ajajia heitetään joka vuosi ulos niin paljon, että minä en oikeasti tiedä mitä tuolle kisalle pitäisi tehdä.

Jotkut ovat ilmaisseet huolensa selvitymisestäni ja turvallisuudestani joten ajattelin ajankulukseni lievittää tätä käymällä läpi varusteita ja käytäntöjä. Vaikka tekstistä välillä saa sen kuvan etten tiedä mitä tapahtuu tai minne olen menossä, niin minut tuntevat tietävät etten nosta sormeanikaan ilman harkintaa ja listoja. Näillä tarvikkeilla ja järjestelyillä selviän helposti suurimmasta osasta ongelmia ja jos lähtisin matkalle uudestaan saattaisin jopa keventää kantamuksiani jonkin verran.

Mukana on viisi helposti pyörään kiinnitettävää laukkua, joista yksi on päivittäistavaroille. Kaksi varusteille kuten korjausvälineet, sisärengas, ensiapulaukku, sadeviitta ja heijastava liivi pimeässä ajamiseen. Näissä on tilaa myös vedelle ja päivän lounaalle jos en ehdi ottamaan mitään tienvarren kioskeilta. Viimeiset kaksi laukkua jää vaatteille ja hygieenille. Mukana on urheiluasut eri säissä polkemista varten ja asiallisemmat vastinkappaleet lepopäiviä varten. Pyörästä löytyy myös valot, soittokello ja päässäni on lähes aina kypärä.

Kaikki on selkeästi pakattu ja listattu laukun mukaan. Käytetty aika maksaa itsensä takasi hyvin nopeasti kun tietää mistä mikäkin löytyy ja millä tavoin järjestelemällä kaikki tavarat mahtuvat mukaan. Lisäksi pyörällä ajaessa pitää pitää mielessä myös paino. Mikäli sijoitat kaiken painavan vasemmalle puolelle huomaat koko ajan ajautuvasi vastustajan kaistalle.

Käytännöt ratkaisevat monesti enemmän kuin varusteet joten tutkitaan niitä. Ensinnäkin ajopäivät aloitetaan aina aikaisin ja aika rajoitetaan 4-6 tuntiin, sen jälkeen mennään perille majoitukseen julkisella liikenteellä tai taksilla. Näin perillä ollaan yleensä ennen pimeää ja kauppojen ja virastojen sulkeutumista. Tuossa ajassa ei myöskään väsy ja näillä lämpötiloilla pari litraa nestettä on riittänyt.

Toiseksi passi, kakkospuhelin ja pieni määrä käteistä on matkatavaroiden kanssa poissa päivittäistavaroiden (ajokortti, lompakko, pääpuhelin) joukosta varkaiden varalta. Toisen setin hävitessä on mahdollista että toinen jää. Sairaskohtauksia ja vammoja varten on tosiaan ensiapulaukku ja erikseen vielä lääkkeitä niin urheiluvammoja, vatsatautia, ripulia kuin päänsärkyäkin varten. Paikalliset hätänumerot on tiedossa ja GPS antaa helposti koordinaatit tosin pitämällä mielessä ajetun päätien ja edellisen kylän apu löytynee nopeammin. Kuten aiemmassa kirjoituksessa totesin, villieläimiin en ollut varautunut, mutta en ole erityisemmin varonut noita suomessakaan.